Nimetön ljudbok

Kirjallisen taiturin upea teos ajasta, yksinäisyydestä, traumasta ja kuvista. Nanette Kottaraisessa ei ollut mitään tavallisesta poikkeavaa. Nanette Kottarainen oli kuka tahansa. Kuka tahansa voisi olla Nanette Kottarainen. Kuka Nanette Kottarainen oli? Kuvataiteessa teos, usein muotokuva, jätetään joskus nimeämättä. Niin pyritään antamaan katsojalle mahdollisuus tulkinnan vapauteen. Toisaalta nimeämättä jättäminen tai nimen kirjoittaminen sulkeisiin häivyttää muotokuvan kohteen identiteettiä. Nanette Kottarainen istuu neljännen kerroksen asunnossaan ja kirjoittaa päiväkirjaa. Hän on elänyt maailmassa, jossa huonoista oloista tulevan naisen elämässä on ollut paljon rajoitteita. Myös omat traumat rajoittavat. Voiko omaehtoinen eristäytyminen tuoda vapautta? Päiväkirjassa vanhan, perheettömän naisen omakuva piirtyy menneistä ja nykyisistä tapahtumista, kuvista, jotka kuultavat toistensa läpi, sekoittuvat ja limittyvät. Omaan elämään sekoittuu lintuja, Goyan etsauksia, sotakuvia ja kuolleita jazzlaulajattaria. Aika kiitää ja hupenee, mutta pysyy koko ajan samana. Romaanin kertoja löytää myös päiväkirjaa puhtaaksi kirjoittaneen Leilan, joka täydentää Nanette Kottaraisen omakuvan muotokuvaksi. Mutta ovatko kuvat todellisia? Mitä oikeastaan tapahtui? Ihminen on ihmiselle kuva. Nanette Kottarainen oli yksin kuollut vanha nainen, jota kukaan ei tuntenut. Hanna Weselius (s. 1972 Kajaanissa) on opiskellut kirjallisuustiedettä, journalismia ja valokuvataidetta ja toiminut kuvajournalistina, kuvataiteilijana ja vapaana kirjoittajana. Hän on koulutukseltaan taiteen tohtori ja työskentelee valokuvataiteen yliopistonlehtorina. Weseliuksen esikoisromaani Alma! (2016) sai Helsingin Sanomien esikoiskirjapalkinnon ja Tulenkantaja-palkinnon.