Lägg till önskelistan
Kolmas maa e-bok
Pris
195 kr
”Sellainen oli Kolmas maa, raja rajan sisällä, paikka jossa yhdistyivät itäinen ja läntinen vuoristo, hyvä ja paha, taru ja todellisuus, elävät ja kuolleet.”
Kulkutaudin ja köyhyyden takaa-ajama Angustias Romero saapuu syrjäisille rajaseuduille Mezquite-nimiseen kylään hulluuden partaalla häilyvän miehensä ja kuolleiden kaksosvauvojensa kanssa. Kylä kuhisee laittomia siirtolaisia ja naisia, jotka pyrkivät parempaan elämään, mutta joutuvat henkensä pitimiksi myymään hiustensa lisäksi lopulta ...
E-Bok
195 kr
Pris
Ljudbok
225 kr
Pris
Förlag
Aula & Co
Utgiven
1 April 2022
Genrer
Romaner, Skönlitteratur
Språk
Finnish
Format
epub
Kopieringsskydd
Vattenmärkt
ISBN
9789523642348
”Sellainen oli Kolmas maa, raja rajan sisällä, paikka jossa yhdistyivät itäinen ja läntinen vuoristo, hyvä ja paha, taru ja todellisuus, elävät ja kuolleet.”
Kulkutaudin ja köyhyyden takaa-ajama Angustias Romero saapuu syrjäisille rajaseuduille Mezquite-nimiseen kylään hulluuden partaalla häilyvän miehensä ja kuolleiden kaksosvauvojensa kanssa. Kylä kuhisee laittomia siirtolaisia ja naisia, jotka pyrkivät parempaan elämään, mutta joutuvat henkensä pitimiksi myymään hiustensa lisäksi lopulta myös itseään.
Angustias löytää tiensä Kolmanteen maahan, laittomalle hautausmaalle, jota hoitaa pahamaineinen nainen nimeltä Visitación Salazar. Siellä naiset joutuvat taistelemaan tontin hallinnasta palkkamurhaajia ja huumekauppiaita vastaan takapajuisessa maailmankolkassa, missä kaikki, myös rajaseutujen legendat ja uskomukset, on valjastettu palvelemaan vallanjanoisia kuolevaisia.
Karina Sainz Borgo syntyi Venezuelassa vuonna 1982. Viitisentoista vuotta sitten hän muutti Espanjaan El Nacional -lehden kirjeenvaihtajaksi ja on kirjoittanut sekä kauno- että tietokirjoja. Sainz Borgolta on aiemmin julkaistu suomeksi romaani Caracasissa on vielä yö.
”Tulin Mezquiteen etsimään Visitación Salazaria, naista joka sittemmin hautasi lapseni ja opetti minut hautaamaan muiden lapsia. Kävelin maailman loppuun saakka, tai sinne mihin uskoin maailmani loppuvan. Kohtasin hänet eräänä toukokuisena aamuna korkean hautaseinän äärellä. Hänellä oli jalassaan punaiset trikoot ja työsaappaat ja päässä värikäs huivi. Pään ympärillä pyöri ampiaiskruunu. Hän oli kuin tunkiolle harhautunut musta madonna.”