Lägg till önskelistan
Kieltolaki - Kielletyn viinan historia Suomessa e-bok
Pris
205 kr
Vuosien 1919–1932 kieltolaki on yksi erikoisimpia maassamme säädettyjä lakeja. Kesäkuun 1. päivä 1919 voimaan astunut kieltolaki määräsi, että alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi sallittiin vain lääkinnällisiin, teknisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin.
Lain voimassaoloaikana kieltolaki- ja juopumusrikosten määrä räjähti käsiin. Rikoksiin eivät syyllistyneet vain Algot Niskan kaltaiset pirtukuninkaat, vaan se kosketti kaikkia yhteiskuntaluokki...
E-Bok
205 kr
Pris
Förlag
Minerva Kustannus Oy
Utgiven
13 November 2015
Genrer
Historia & Arkeologi, Samhälle Och Politik, Fackböcker
Språk
Finnish
Format
epub
Kopieringsskydd
Vattenmärkt
ISBN
9789523121430
Vuosien 1919–1932 kieltolaki on yksi erikoisimpia maassamme säädettyjä lakeja. Kesäkuun 1. päivä 1919 voimaan astunut kieltolaki määräsi, että alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi sallittiin vain lääkinnällisiin, teknisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin.
Lain voimassaoloaikana kieltolaki- ja juopumusrikosten määrä räjähti käsiin. Rikoksiin eivät syyllistyneet vain Algot Niskan kaltaiset pirtukuninkaat, vaan se kosketti kaikkia yhteiskuntaluokkia. Rikkomuksista kärähtivät jopa poliisiviranomaiset, eikä maan poliittinen eliittikään lasiin sylkenyt.
Kieltolain julkinen arvostelu lisääntyi, ja yhä vaikuttavampien henkilöiden liityttyä arvostelijoiden rintamaan kieltolain aatteellinen pohja alkoi murentua. Suomen historian ensimmäinen neuvoa-antava kansanäänestys järjestettiin kieltolaista joulukuussa 1931. Sen tulos oli selvä. Kuuluisana numerosarjana 543210 tunnetuksi tulleena päivämääränä eli 5. huhtikuuta 1932 kello 10 alkoholimyymälät avasivat asiakkaille jälleen ovensa.
Vuosien 1919–1932 kieltolaki ei ollut Suomen historiassa ainut laatuaan. Erilaisia alkoholin valmistus- ja myyntirajoituksia sekä enimmäkseen huonosti toteutuneita kieltolakeja on ollut läpi historian.