Kieltolaki - Kielletyn viinan historia Suomessa e-bok

Vuosien 1919–1932 kieltolaki on yksi erikoisimpia maassamme säädettyjä lakeja. Kesäkuun 1. päivä 1919 voimaan astunut kieltolaki määräsi, että alkoholipitoisten aineiden valmistus, maahantuonti, myynti, kuljetus ja varastointi sallittiin vain lääkinnällisiin, teknisiin tai tieteellisiin tarkoituksiin. Lain voimassaoloaikana kieltolaki- ja juopumusrikosten määrä räjähti käsiin. Rikoksiin eivät syyllistyneet vain Algot Niskan kaltaiset pirtukuninkaat, vaan se kosketti kaikkia yhteiskuntaluokkia. Rikkomuksista kärähtivät jopa poliisiviranomaiset, eikä maan poliittinen eliittikään lasiin sylkenyt. Kieltolain julkinen arvostelu lisääntyi, ja yhä vaikuttavampien henkilöiden liityttyä arvostelijoiden rintamaan kieltolain aatteellinen pohja alkoi murentua. Suomen historian ensimmäinen neuvoa-antava kansanäänestys järjestettiin kieltolaista joulukuussa 1931. Sen tulos oli selvä. Kuuluisana numerosarjana 543210 tunnetuksi tulleena päivämääränä eli 5. huhtikuuta 1932 kello 10 alkoholimyymälät avasivat asiakkaille jälleen ovensa. Vuosien 1919–1932 kieltolaki ei ollut Suomen historiassa ainut laatuaan. Erilaisia alkoholin valmistus- ja myyntirajoituksia sekä enimmäkseen huonosti toteutuneita kieltolakeja on ollut läpi historian.