Emilia Kent - Runotytön tarina jatkuu e-bok

Rakastettu Runotyttö jälleen tiellä tähtiin Kahden Runotyttö-fanin unelmasta syntyi helmi kaikille Runotyttöjen lukijoille. Uuden Kuun Emiliasta on tullut Aution Talon rouva Emilia Kent ja kirjailijan ura on aluillaan. Useat sukupolvet ovat ihastuneet ja kiintyneet kanadalaisen L. M. Montgomeryn Runotyttö-kirjoihin. Kukapa ei muistaisi huojennuksen tunnetta, kun Emilian ensimmäinen kirja julkaistaan tai kun Emilia ja Teddy viimein saavat toisensa. Tulevaisuus on jäänyt kutkuttamaan lukijoiden uteliaisuutta: Kantavatko Emilian leimahdukset kirjailijan uralle ja millaista on elämä taidemaalari Teddy Kentin vaimona? Syntyykö Aution Talon taiteilijakotiin lapsia? Näillä kysymyksillä leikittelivät myös kirjailijat ja lapsesta asti Runotyttöjä rakastaneet Vilja-Tuulia Huotarinen ja Satu Koskimies. He huomasivat, että fanifiktiosta syntyy kokonainen romaani. Emilia Kent - kunnianosoitus ja jatko-osa Runotyttö-romaaneille - on vahvasti uusiakin lukijapolvia koskettava teos nuoresta naisesta, joka etsii itseään taiteilijana ja puolisona.  Runoilija ja kirjailija Vilja-Tuulia Huotarinen (s. 1977) on saanut teoksistaan mm. Kalevi Jäntin palkinnon (2009) ja Lasten- ja nuortenkirjallisuuden Finlandia-palkinnon (2011). Monipuolinen runoilija, kirjailija ja kirjallisuustoimittaja Satu Koskimies (s. 1941) on tutkinut aiemmin L. M. Montgomeryn tyttökirjoja yhdessä Suvi Aholan kanssa toimittamissaan teoksissa Uuden Kuun ja Vihervaaran tytöt (2005) sekä Runotyttöjen vuosi (2007). Hän on saanut Werner Söderström Osakeyhtiön kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon (2015). Vilja-Tuulia Huotarinen (s. 1977) on kotoisin Säijän kylästä. Tällä hetkellä hän asuu Helsingissä. Hän on vapaa kirjailija, joka kirjoittaa myös kolumneja ja kirjallisuuden maailmaa sivuavia artikkeleita sekä ohjaa kirjoittajaryhmiä. Runokirjojen lisäksi Huotariselta on ilmestynyt nuortenromaaneja. Hänen kirjojaan on käännetty tsekiksi, ruotsiksi ja tanskaksi. Runoja on ilmestynyt useissa antologioissa, mm. puolaksi, islanniksi ja unkariksi. Huotarinen on palkittu Finlandia-Juniorilla, Kalevi Jäntin palkinnolla ja Anni Swan -mitalilla.Satu Koskimies on Helsingissä syntynyt kirjailija ja vapaa kirjallisuustoimittaja. Hän on julkaissut yhdeksän runokokoelmaa ja kaksi romaania ynnä kolme päiväkirja- ja kirjeromaania (Katarina Eskolan kanssa) sekä toimittanut yksin tai työryhmässä n. parikymmentä runoantologiaa. Hän oli kustannustoimittajana Kirjayhtymässä 1973-1993 ja ollut vapaana kirjallisuus- ja radio-ohjelmien toimittajana jo 1960-luvun lopulta alkaen.  Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmaa hän toimitti yhdessä työparinsa Juha Virkkusen kanssa 1970-luvun puolivälistä alkaen yhteensä yli 30 vuoden ajan. Hän toimitti radiossa tämän lisäksi myös muita laajempia ohjelmasarjoja mm. lyriikasta. Koskimies on toiminut useiden runotapahtumien suunnittelijana ja toteuttajana;  yhdessä Virkkusen kanssa hän vastasi mm. Vammalan Vanhan kirjallisuuden päiviltä radioidusta Tämän runon haluaisin kuulla -ohjelmasta  kuutenatoista kesänä. Hän on kirjoittanut kirjallisuuskritiikkiä useisiin lehtiin sekä mm. runoutta koskevia artikkeleita eri teoksiin, tehnyt suomennos- ja opetustyötä sekä ollut jäsenenä useiden kirjoituskilpailujen raadeissa. Koulutukseltaan Satu Koskimies on filosofian maisteri Helsingin yliopistosta. Hän on saanut P. E. Svinhufvudin Muistosäätiön kirjallisuuspalkinnon 2003 ja Werner Söderströmin Kirjallisuussäätiön tunnustuspalkinnon 2015. Koskimiehen runoja on myös sävelletty ja niitä on käännetty useille kielille. Hän on kanteletaiteilija Ulla Katajavuoren ja viulisti Eero Koskimiehen tytär. Riina Katajavuori on hänen tyttärensä. Koskimiehen velipuoli oli pianisti Pentti Koskimies ja eno ksylofonitaiteilija Eino Katajavuori.