Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääs
Lägg till önskelistan
Andrei Sergejeff (författare)

Egyptin historia: Kleopatran ajasta arabikevääseen e-bok

Pris 239 kr
(0)
Kun karismaattinen presidentti Nasser innosti 1950-luvulla kansanjoukkoja arabiaksi, egyptiläiset kuulivat johtajaltaan heidän omaa puhekieltään ensi kertaa sitten antiikin päivien. Miksi näin, vaikka islaminuskoiset arabit valloittivat tämän kristityn, egyptinkielisen Bysantin provinssin jo 600-luvulla? Egyptin historia avaa sivilisaatioiden kehtona toimineen maan monimuotoisia vaiheita antiikista nykyaikaan. Maantieteellisesti suojaisa Niilin laakso on Välimeren vilja-aittana ruokkinut sekä...
E-Bok 239 kr Pris

Bokons kunder har även köpt

Författare Andrei Sergejeff (författare)
Förlag Gaudeamus
Utgiven 21 Februari 2019
Genrer Historia & Arkeologi, Resor & Geografi, Fackböcker, Hälsa, Livsstil, Fritid
Språk Finnish
Format epub
Kopieringsskydd Vattenmärkt
ISBN 9789523455733
Kun karismaattinen presidentti Nasser innosti 1950-luvulla kansanjoukkoja arabiaksi, egyptiläiset kuulivat johtajaltaan heidän omaa puhekieltään ensi kertaa sitten antiikin päivien. Miksi näin, vaikka islaminuskoiset arabit valloittivat tämän kristityn, egyptinkielisen Bysantin provinssin jo 600-luvulla? Egyptin historia avaa sivilisaatioiden kehtona toimineen maan monimuotoisia vaiheita antiikista nykyaikaan. Maantieteellisesti suojaisa Niilin laakso on Välimeren vilja-aittana ruokkinut sekä ympäröiviä väestöjä että valtakuntien rakentajien poliittista kunnianhimoa. Egyptistä ovat hallinneet niin historian suurin šiialainen imperiumi kuin ainutlaatuinen mamelukki-sotilasorjien valtakuntakin.  Myöhemmin osmani-imperiumin ja eurooppalaisten suurvaltojen otteesta erkaantunut Egypti on päätynyt sekä aktiiviseksi Lähi-idän kriisien toimijaksi että tärkeäksi arabikevään näyttämöksi. Miksi juuri Egypti on toiminut ajatushautomona niin arabinationalismille kuin islamismille ja jihadismillekin? Näyttääkö se vastaisuudessakin suuntaa koko Lähi-idän poliittiselle, taloudelliselle ja kulttuuriselle kehitykselle?