Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743 (e-bok) av Eila Suominen
Eila Suominen

Suuren Rantatien julma pikkuviha 1741-1743 e-bok

115 kr
Tuntematonta Suomen historiaa tutuksi. Kaakkoisen Suomen rannikko tallautui joukkojen jalkoihin, kun Venäjän sotavoimat seurasivat Ruotsin perääntyvää armeijaa, joka antautui Helsingissä 1742. Talonpoikien tuvat paloivat ja asukkaat pakenivat piilopirtteihinsä Kummikirkon kiville, Mettimajan harjulle, Rekniskorpeen tai paikkoihin, joilla ei ole enää nimeäkään. Hamina sytytettiin tuleen, ja Porv…
Tuntematonta Suomen historiaa tutuksi. Kaakkoisen Suomen rannikko tallautui joukkojen jalkoihin, kun Venäjän sotavoimat seurasivat Ruotsin perääntyvää armeijaa, joka antautui Helsingissä 1742. Talonpoikien tuvat paloivat ja asukkaat pakenivat piilopirtteihinsä Kummikirkon kiville, Mettimajan harjulle, Rekniskorpeen tai paikkoihin, joilla ei ole enää nimeäkään. Hamina sytytettiin tuleen, ja Porvoossa kaikki ikkunat lyötiin säpäleiksi. Omat joukot korjasivat talonpoikien viljaa hevostensa syötäväksi. Kansa pelkäsi vihollisen etujoukkoja, husaareita, kasakoita ja kalmukkeja. Venäjän armeijan saksalainen lääkäri Lerche, ruotsalainen pappi Tiburtius, tanskalaiset sotilastarkkailijat Hauch ja Diethardt kertovat päiväkirjoissaan kokemuksista Suurella Rantatiellä. Kirkonkirjojen haudattujen luettelot saavat tutkijan hätkähtämään. Hattujen sotaa ja pikkuvihaa on usein pidetty sivuseikkana Suomen historiassa, mutta joillain alueilla se oli kaikkein julmin viha. Pikkuviha ulotetaan tässä kirjassa vuoteen 1741, vaikka se tavallisesti on aloitettu vuodesta 1742.
E-bok 115 kr
Författare Eila Suominen (författare)
Förlag Books on Demand
Utgiven 31.03.2019
Längd 220 sidor
Genrer Fackböcker, Humaniora
Språk Finnish
Format epub
Kopieringsskydd Vattenmärkt
ISBN 9789528008378

Tuntematonta Suomen historiaa tutuksi. Kaakkoisen Suomen rannikko tallautui joukkojen jalkoihin, kun Venäjän sotavoimat seurasivat Ruotsin perääntyvää armeijaa, joka antautui Helsingissä 1742. Talonpoikien tuvat paloivat ja asukkaat pakenivat piilopirtteihinsä Kummikirkon kiville, Mettimajan harjulle, Rekniskorpeen tai paikkoihin, joilla ei ole enää nimeäkään. Hamina sytytettiin tuleen, ja Porvoossa kaikki ikkunat lyötiin säpäleiksi. Omat joukot korjasivat talonpoikien viljaa hevostensa syötäväksi. Kansa pelkäsi vihollisen etujoukkoja, husaareita, kasakoita ja kalmukkeja. Venäjän armeijan saksalainen lääkäri Lerche, ruotsalainen pappi Tiburtius, tanskalaiset sotilastarkkailijat Hauch ja Diethardt kertovat päiväkirjoissaan kokemuksista Suurella Rantatiellä. Kirkonkirjojen haudattujen luettelot saavat tutkijan hätkähtämään. Hattujen sotaa ja pikkuvihaa on usein pidetty sivuseikkana Suomen historiassa, mutta joillain alueilla se oli kaikkein julmin viha. Pikkuviha ulotetaan tässä kirjassa vuoteen 1741, vaikka se tavallisesti on aloitettu vuodesta 1742.

Inga recensioner än